Omakieliset päiväkotiryhmät eri alueilla

 

Hankkeen tuloksena Venäjän eri alueille, mm. Karjalaan, Hanti-Mansiaan, Udmurtiaan, Komiin ja Marinmaalle on tähän mennessä perustettu yhteensä ainakin 60 kokonaan tai osittain omalla kielellä toimivaa päiväkotiryhmää. Taulukossa on esitetty vuosien 2011 ja 2016 tilanne eri alueilla.

Alue
2011
2016
Päiväkotia 
 Lasta
Kasvattajaa
Päiväkotia
 Lasta
Kasvattajaa

Karjala

4

 

 

10

 

 

Komi

3

48

4

11

473

37

Mari

5

254

24

11

540

35

Mordva

alkaen 2013

2

 

 

3

38

4

Permin alue 

alkaen 2012

2

53

4

5

156

12

Taimyr

5

 

 

5

 

 

Udmurtia

2

39

9

6

178

31

Hanti-Mansia

3

 

 

3

 

 

Yhteensä

26

 

 

54

 

 

 

Mitä nyt

Vuonna 2016 varhaiskasvatushankkeessa mukana olevista päiväkodeista Hanti-Mansian autonomisessa piirikunnassa toimii kaksi ryhmää hantin ja kolme mansin kielellä, Karjalassa on sekä suomen- että karjalankielisiä ryhmiä. Taimyrilla toimii Potapovon kylässä enetsinkielinen ryhmä, Volotšankassa ja Ust-Avamissa nganasaninkieliset ryhmät. Taimyrin muista alkuperäiskansoista myös turkinsukuiset dolgaanit ovat hankkeen innoittamina perustaneet yhteensä kuusi dolgaaninkielistä ryhmää, joista kaksi toimi tämän hankkeen puitteissa. Udmurtian kuudesta ryhmästä yksi toimii pääkaupungissa Izhevskissä, kolme piirikeskuksissa ja kaksi kylissä. Marinkieliset ryhmät, joista yksi on vuorimarinkielinen, sijaitsevat myös sekä kylissä että kaupungeissa, hankkeessa mukana olevista kolmesta Mordvan pienissä kaupungeissa sijaitsevista päiväkodeista yksi on ersän- ja kaksi mokšankielistä. Komin ja Permin omakieliset päiväkotiryhmät ovat eri puolilta alueita, kylistä ja kaupungeista.

Aiempien vuosien tilanteesta

Vuonna 2013 toimintansa ovat aloittaneet ersän- ja mokšankieliset ryhmät Mordvan tasavallassa ja 2012 kolme komipermjakin päiväkotiryhmää Permin Komin piirikunnassa.

Helmikuussa 2014 hankkeen työntekijät ha asiantuntijat tekivät seminaarimatkan Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiriin. Piirin Potapovon kylässä asuu käytännössä kaikki maailman kolmestakymmenestä jäljellä olevasta enetsin kielen puhujasta. Enetsin välittymistä perheen sisällä ei enää tapahdu. Hankkeen myötävaikutuksesta Potapovon päiväkodissa on jo kaksi vuotta toiminut kielipesä, jossa kahdeksan lasta oppii kieltä ja pystyy jo kommunikoimaan sillä. Lisäksi piirissä kielipesiä on nganasanin ja dolgaanin kielellä. Tavoitteena on saada perustettua myös nenetsin kielipesä.

 

Karjala

Karjalan tasavallassa yhteistyössä on mukana yhdeksän päiväkotia, joilla on "innovatiivisen yksikön" status. Lisäksi on noin kaksikymmentä muuta päiväkotia, joissa kansalliset kielet ja kulttuurit on jollain tavalla erityisesti huomioitu.  

Keskimäärin ”innovatiivisen statuksen” saaneissa ryhmissä Karjalan tasavallassa opiskelee 20 lasta ja kolme ryhmistä on kielipesiä, jotka ovat toimineet jo pidempään: livvinkielinen ryhmä Petroskoissa (vuodesta 2009), livvinkielinen ryhmä Tuuksella (vuodesta 2011) sekä vepsänkielinen ryhmä Šoutjärvellä (vuodesta 2011). Käytännössä mikään näistä ryhmistä ei toimi 100% omalla kielellä, vaan osittain käytetään myös venäjää. Kokonaisuudessaan on kuitenkin havaittu, että vaikka omakielisiä varhaiskasvatuksen ammattilaisia on vaikea löytää, oman kielen käyttö kasvatuksessa on lisääntynyt. 

Tätä ovat edesauttaneet muun muassa kasvattajien ja muunkin aikuisväestön omaa kielitaitoa vahvistavat kurssit sekä kannustaminen kielen käyttämiseen. Aikuisten kielikursseja on järjestetty mm. Aunuksessa ja Petroskoissa.  

 

Hankkeen puitteissa luotuja kieliryhmiä on tuettu tiedollisesti alueellisten koordinaattorien ja resurssikeskusten verkoston kautta. Niiden työntekijät ovat alkaneet ottaa uudenlaista roolia myös itse toimimalla asiantuntijoina omalla alueellaan ja alueiden välisesti. Omakielisen päiväkotitoiminnan haasteena on edelleen muun muassa puute kieltä hyvin osaavista varhaiskasvatuksen ammattilaisista.

Lisähaastetta asiaan tuo se, että viime vuosien aikana omakielisten pedagogien koulutusohjelmia on lakkautettu alueiden yliopistoista. Positiivista on kuitenkin se, että hankkeen puitteessa on havaittu uudenlaisen arvostuksen syntymistä vähemmistökielisen kasvattajan työtä kohtaan. Ongelmana eri alueilla on myös aikaisempaan tapaan paine pitää varhaiskasvatuksen ryhmäkoot mahdollisimman suurina.