Koulutus

Hankkeen päätoimintamuotona ovat suomalais-ugrilaisten alueiden varhaiskasvatuksen ammattilaisille sekä kansalaisjärjestöjen edustajille suunnatut koulutusseminaarit. Seminaarit ovat pääosin syventäviä koulutuksia niille, jotka ovat jo osallistuneet ainakin kerran hankkeen tilaisuuksiin. Jonkin verran mukana on ollut myös ensikertalaisia.  

 

Koulutukset vuonna 2013

Hanti-Mansiassa ja Udmurtiassa hankkeen oma koulutuksellinen osuus kytkeytyi laajempaan varhaiskasvatusalan konferenssiin. Uutena alueena mukaan saatiin Permin Komin piirikunta, jossa järjestettiin hankkeen peruskoulutus. Seminaarien järjestäminen Permin Komin piirikunnassa ja Mordvan tasavallassa synnytti tarpeen perustaa omakielisiä päiväkotiryhmiä näille alueille.  

Kouluttajien ja koulutusmenetelmien suhteen uutta oli muun muassa se, että johtavien Suomen ja Venäjän suomalais-ugrilaisten kielten ja kaksikielisyyden asiantuntijoiden lisäksi hankkeen kouluttajina toimivat yhä useammin omakielisissä päiväkotiryhmissä itse työskentelevät varhaiskasvatuksen ammattilaiset. Asioiden käsittely pääsi hyvin konkreettiselle tasolle, kun vähemmistökielten elvyttämisen peruslähtökodat olivat jo koulutusten osallistujien tiedossa. Koulutustilaisuuksissa omakielisen kasvatuksen prosessiin pureuduttiin muun muassa yhdessä analysoimalla ennalta valmistettuja, todellisissa kasvatustilanteissa tehtyjä videomateriaaleja.

 

 

 

Pidetyt koulutusseminaarit vuonna 2013

•    Belojarski, Hanti-Mansia, 14.-15.3. Aiheena ”kielikylpy” kielenvälittämisen menetelmänä. Hankkeen seminaari oli osa laajempaa varhaiskasvatuskonferenssia, johon tuli osallistujia Hanti-Mansian eri alueilta. Hankkeen työntekijät osallistuivat tiedotustilaisuuteen, jossa oli mukana Belojarskin alueen hallinnollista johtoa sekä varhaiskasvatuskonferenssin kansainvälisiä vieraita. Konferenssin plenaari -istunnossa puhunut Belojarskin alueen päämies piti kielipesiä kannatettavana asiana.   

Hanti-Mansian opetusviraston määräyksestä piirikuntaan on perustettu vuoden 2012 lopulla viisi omakielistä päiväkotiryhmää, joista kaksi on hantin- ja kolme mansinkielistä. Belojarskin seminaarin yhteydessä hankkeen asiantuntijat vierailivat Kazymin kylän hantinkielisessä kielipesässä, jossa oli saavutettu hyviä tuloksia lasten kielen omaksumisessa. Hanti-Mansian suhteen yksi haaste on, että piirikunnassa ei ole yhtä viranomaista, jotka selkeästi koordinoisi omakielistä varhaiskasvatusta. 

•    Izhevsk, Udmurtia, 23.-24.4. ”Äidinkielen opetus monikielisessä ympäristössä. Etnokulttuurinen varhaiskasvatus tämän päivän olosuhteissa”. Seminaari oli osa laajempaa omakielisen opetuksen konferenssia. Seminaarin aiheina olivat muun muassa omakielistä kasvatusta tukevien oppimateriaalien luominen sekä vanhempien ottaminen mukaan kielenelvyttämisen prosessiin.  
Udmurtiaan on perustettu kuusi innovatiivista kieliryhmää eri puolille tasavaltaa. Seminaarin osallistujat vierailivat Izhevskin Guzebai Gerdin koulun yhteydessä toimivassa esikouluryhmässä, jonka kasvattajat puhuivat todella hyvää udmurttia. Lasten kielen omaksumisen tulokset vaikuttivat myös hyviltä. 

•    Kudymkar, Permin Komin autonominen piirikunta, 19-20.9. Kudymkarissa järjestettiin ensimmäinen seminaari hankkeen sisällöistä, mitä voi jo itsessään pitää saavutuksena. Seminaarin osallistujia oli kaksikymmentä. Ilmapiiri piirikunnassa ei ole kannustava, mutta kuitenkin kolme komipermjakin kieliryhmää on aloittanut toimintansa vuonna 2013. Kaksi niistä sijaitsee Kudymkarissa ja yksi Gainyn piirissä. 

•    Petroskoi, Karjala, 21.-25.10. Syventävä koulutus, jonka keskeiset aiheet olivat kielipesätoiminta, leikin keinojen käyttäminen kielenopettamisessa sekä kasvattajien oman kielitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Osallistujat, joita oli 41, olivat pääosin jo kerran hankkeen koulutuksessa olleita. Uutta oli se, että koulutukseen koottiin yhteen karjalaisia, vepsäläisiä ja inkerinsuomalaisia viideltä eri alueelta: Karjalan tasavallasta, Vologdan alueelta, Tverin alueelta, Leningradin alueelta ja Pietarista. 
Erityisen uutta seminaarissa oli omien kielten käyttäminen koulutuksen kielenä. Seminaarin osallistujat jakautuivat kolmen päivän ajaksi omakielisiin työryhmiin, joita johtivat ulkopuoliset kielen taitajat. Ryhmät toimivat varsinaiskarjalaksi, livviksi, vepsäksi ja suomeksi

•    Syktyvkar, Komi, 29.-31.10. Alueellisten avainhenkilöiden koulutus. Paikalla olivat asiantuntijoiden verkoston jäsenet kaikilta muilta alueilta (eli kuudelta alueelta), paitsi Hanti-Mansiasta ja Taimyriltä. Tässä vaiheessa mukana oli yksi henkilö joka alueelta, mutta tarkoitus on, että jatkossa verkostoon kuuluisin ainakin kaksi henkilöä / alue. Koulutuksessa käytiin läpi alueiden tilanteita, resurssikeskusten verkoston käynnistämistä sekä hankkeen nettisivujen luomista. Nettisivut tulevat toimimaan sekä ulospäin suuntautuvan tiedottamisen kanavana sekä hankkeen verkoston työvälineenä. 

•    Saransk, Mordva, 25.-29.11. Alueiden välinen seminaari, johon otti osaa noin 60 henkilöä kaikilta muilta alueilta paitsi Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiristä, jossa järjestetään oma seminaarinsa helmikuussa 2014. Suurin osa koulutuksen osallistujista oli hankkeen puitteissa luotujen omakielisten päiväkotiryhmien kasvattajia. Osallistujat olivat etukäteen valmistaneet arjen kasvatustilanteita esittelevät videoesittelyt, joita analysoitiin yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijoiden ja hankkeen työntekijöiden vaikutelma oli, että kasvatustyön menetelmissä on tapahtunut paljon muutosta parempaan suuntaan. Monet päiväkotien työntekijät ovat onnistuneesti ammentaneet työhönsä ja kehittäneet hankkeen puitteissa esiteltyjä kasvatusmenetelmiä. Menetelmissä on keskeisellä sijalla kielellisen vuorovaikutuksen synnyttäminen ja monipuolisen, omakielisen puheen käyttäminen ja välittäminen lapsille.