Venäjä-osaajat kokoontuivat Oulun Venäjä-foorumissa 2008

Venäjän kielen ja kulttuurin verkosto järjesti 11.4.2008 3. valtakunnallisen Venäjä-foorumin Oulussa. Tilaisuus valmisteltiin Opetushallituksen, Oulun lyseon, Suomalaisen yhteiskoulun, Oulun seudun ammattiopiston ja Suomi-Venäjä-Seuran voimin. Oulun lääninhallitus ja Oulun kaupunki toimivat ikään kuin tapahtuman suojelijoina. Foorumi kokosi perjantaipäiväksi noin 140 osallistujaa Oulun Kontinkankaalle. Joukkoon mahtui venäjä-tuntijoita koulutuksen, elinkeinoelämän, julkisen hallinnon ja kansalaisjärjestösektorilta, tiedotusvälineiden ja politiikankin edustajia.
 
Tilaisuuden avasivat OSAO:n rehtori Jarmo Paloniemi ja Oulun lyseon rehtori Teuvo Laurinolli, lyseon tyttökuoro esitti kauniin venäläisen laulun. Tervehdyssanat lausuivat niin maaherra Eino Siuruainen ja kaupunginjohtaja Matti Pennanen, todellisia Venäjä-asiantuntijoita molemmat. Maaherra hauskuutti yleisöä yli 200 Venäjän matkan kokemuksillaan, molemmat painottivat hyvien ja henkilökohtaisten naapurisuhteiden merkitystä kansainvälisessä kanssakäymisessä. Kaupunginjohtaja Pennanen totesi nykyään tarvittavan monipuolisia venäjä-osaajia, liiketoimia ei voi hoitaa enää pelkästään tulkin välityksellä, vaan kieltä on itsekin osattava.
 
Tilaisuuden lopuksi käytiin paneelikeskustelu, jossa käytiin tiukkaa keskustelua mm. englannin ja venäjän kielen opiskelun tärkeydestä. Kalevan toimituspäällikkö Kyösti Karvosen johdolla käytyyn paneeliin osallistuivat valtuuston puheenjohtaja Seppo Sarlund Suomi-Venäjä-Seurasta, sivistysneuvos Pertti Kokkonen Oulun lääninhallituksesta, europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi Oulusta, aluepäällikkö Keijo Putkonen Elinkeinoelämän Keskusliitosta, rehtori Jarmo Paloniemi Oulun Seudun Ammattioppilaitoksesta, venäjän opettajat Ari Hepoaho Oulun yliopiston kielikeskuksesta ja Päivyt Huttu-Hiltunen Merikosken ylä-asteelta.
 
Esittelypöytä
Suomi-Venäjä-Seuran esittelypöytä aakkosjulisteineen ja opiskelijavaihtoesityksineen veti runsaasti kiinnostuneita.
 
Opetushallituksen tuore pääjohtaja Timo Lankinen käsitteli puheenvuorossaan mm. englannin kielen ylivaltaa todeten, että ymmärrys monipuolisen kielitaidon merkityksestä on Suomessakin hämärtynyt. Lankinen nimesi kolme syytä, miksi pelkkä englannin taito ei nykymaailmassa riitä:
- Jättäytyminen englanninkielisen informaation varmaan muissa kuin englanninkielisissä kulttuureissa tarjoaa vain pienen tirkistysreiän ko. kulttuuriin ja siinä eläviin ihmisiin
- Maailmassa on miljardeja ihmisiä, jotka eivät puhu sanaakaan englantia
- Jää saamatta valtava määrä tietoa maailmasta, ellemme pysty ymmärtämään muita kieliä
 

Ryssävihasta asiantuntijuuteen

 
FT Timo Huttunen Helsingin yliopistosta nosti kissan pöydälle ja totesi, että ryssäviha on suomalaisen kulttuurin salattu voimavara ja oikein käytettynä sen voi kääntää asiantuntemukseksi. Rajanaapuruudesta ja historiasta kumpuava Venäjä-viha tarkoittaa, että tunnemme sen parhaiten vieraista kulttuureista. ”Riittää kun opimme vielä sen naapurimme kielen, jotta voimme itse asiantuntemuksestamme vakuuttua”, Huttunen totesi tyhjentävästi.
 
Elinkeinoelämän, kaupan ja matkailun alalla venäjän tuntijoita tarvitaan, mutta kuten Jaakko Seppälä Ecofoster Oy:stä sanoi, pelkkä kielitaito ei riitä, se vaatii lisäksi ”mielen” ja asenteen. Jaakolla ainakin asennetta riitti, sillä hän lupasi Suomi-Venäjä-Seuran Oulun osastolle ottaa arkangelilaisen suomen kielen opiskelijan työharjoitteluun yritykseensä.
 
Vuokatinmaa Oy:n markkinointipäällikkö Larissa Tammis kuvaili, matkailualalla venäläisten kulttuurin ja tarpeiden tunteminen on kaiken perusta. Ruokaa ja juomaa pitää olla riittävästi, juhlatunnelman ja kiireettömän ilmapiirin loihtiminen pelastaa monen loman. Venäläiset naiset ovat kysyneetkin Larissalta: ”Mitä sinä olet meidän miehille tehnyt, kun he eivät illalla enää huuda meille!”
 
FT Pekka Iivari Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun Finnbarents-hanketoimintayksiköstä korosti kielitaidon merkitystä yritysturvallisuudessa. Kielimuurin madaltaminen on ratkaisevaa turvallisen työskentely-ympäristön luomisessa esim. rakennusteollisuudessa. Turvallisuuden pikakoulutus englanninkielellä ei auta, vaan asioista on puhuttava työntekijöiden omalla äidinkielellä. Iivari nosti kolme asiaa, joissa kielitaito on tärkeää: luotettavan yrityspartnerin etsimisessä, sopimusturvallisuudessa ja matkustamisen turvallisuudessa. "Opettele kyrilliset aakkoset, että tiedät missä olet".
 

Kolmekymppisenä heavy-idoliksi ja tehtaanjohtajaksi

 
Ei suomalaisten venäjä-osaaminen pelkkä kupla ja historian muisto ole. Sen todistivat omana elävinä persooninaan oululais-helsinkiläisen KYPCK-yhtyeen laulaja Erkki Seppänen ja kansainvälisen Ernst&Young – yhtiön senior manager Heli Pellikka. Heli on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt opiskella Pietarissa ekonomiksi ja olla mm. kempeleläisen PKC Groupin tehtaanjohtajana Kostamuksessa! Tie Haukiputaan lukion venäjän ryhmästä on vienyt pitkälle ja venäjä on siitä lähtien ollutkin Helin ”suuri rakkaus”.
 
Erkki ja Heli
 

Erkin bändi on juuri julkaissut esikoislevynsä Cherno, joka on ensimmäinen venäjäksi laulettu levy Suomessa ja heavyrockin saralla muualla maailmassa. Erkki aloitti venäjän opiskelut lähtemällä Pietariin kesäksi kielikursseille ja päätyi Oxfordin yliopistoon valmistuen yleisen kielitieteen ja venäjän kirjallisuuden maisteriksi. Vuosi sitten Erkki kiersi Suomi-Venäjä-Seuran ja pietaarilaisen rock-bändin kiertueella Suomessa esittäen venäläisiä hevibiisejä. KYPCKin biisit hän on kaikki kirjoittanut itse, raskaat sävelkulut ovat pääosin yhtyeen kitaristin Sami Lopakan käsialaa. Bändi on otettu innostuneesti vastaan niin Suomessa kuin Venäjällä, josta satelee keikkapyyntöjä. KYPCK esiintyy kesällä mm. Nummirokissa ja Sauna Open Airissa Tampereella, pian on tarkoitus lähteä myös Venäjälle soittamaan. Haaveena heillä on päästä Kurskin kaupunkiin, kutsu on jo käynyt.

 

Kielen opiskeluun uutta puhtia

 
Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Opetushallituksesta toi selkoa venäjän opiskelun nykytilanteesta Suomessa, joka on perusopetuksessa onneton. A1- ja A2-kielten osalta ollaan tilanteessa, jossa pitkän venäjän aloitti v. 2006 257 oppilasta 20 kertaa vähemmän kuin saksaa ja 200 kertaa vähemmän kuin englantia. Kaikki luokka-asteet mukaan lukien venäjän opiskelijoita maastamme löytyi n. 2700, lisäksi tulevat vielä 3000 venäjää äidinkielenään lukevaa maahanmuuttajaa. Anna-Kaisan lääkkeinä venäjän aseman parantamiseksi olisi mm., että kunnan pitää tukea venäjäpainotuksen toteutumista tiedotustyöllä ja harkita myös koulumatkojen maksamista, jos oppilas valitsee pitkän venäjän. Esimerkiksi Helsingissä harvinaisen kielen valitsijoilla raja ilmaiseen bussilippuun on 2 km matka kodin ja koulun välillä, mutta Oulussa jo 5 km.
 
Kielten opiskelu yleensäkin on tiukoilla, sillä saksankin opiskelu on romahtanut puoleen 10 vuodessa. Valonpilkahduksen tuovat muutamat itäisen Suomen paikkakunnat, joista esimerkin kertoi venäjän opettaja Eija Vulkko Kotkasta, jossa venäjää on kokeiluluontoisesti tarjottu toisena vieraana eli vapaaehtoisena A2-kielenä 5. luokalta ainoana vaihtoehtona. Niinpä Kotkasta löytyy yli 20 venäjän kielen A2-ryhmää ja venäjän lukijoiden määriä lasketaan sadoissa! Voidaankin sanoa, että tämä vilkkaan satamansa ja Venäjän transito-liikenteensä ansiosta tunnettu kaupunki voi pian aidosti ylpeillä Venäjä-osaamisellaan myös muilla aloilla.
 
Rehtori Voitto Sorvoja Oulaisista esitteli Pohjois-Pohjanmaan etälukion interaktiivisia opetusmenelmiä, jotka toimivat internetin välityksellä. Se avaa mahdollisuuden vaikka venäjän opetukseen niin, että opettaja istuu yhdessä paikassa web-kameran ääressä ja opetusta seurataan ympäri maakuntaa tai vaikka maailmaa!