Moskova

Info Moskovasta

 
väkiluku: 10.382.700 (2002). Näiden lisäksi Moskovassa asuu tilapäisesti lähes 100.000 rekisteröityä ulkopaikkakuntalaista (merkittävä osa heistä on opiskelijoita).
 
pinta-ala: 994 km2
 
hallinn.jako: 10 hallinnollista piiriä
 
uskonto: Moskova on ortodoksisen Venäjän pääkaupunki. Venäjän ortodoksisen kirkon päämiehen - Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Aleksi II:n virka-asunto sijaitsee Pyhän Danielin luostarissa. Moskovassa on yli 100 ortodoksista kirkkoa sekä lukuisia muiden uskonsuuntien kulttirakennuksia.
 
aika: +1 h Suomen aikaan verrattuna
 
ilmasto: tammikuun keskilämpö on -10oC, ja heinäkuun +18oC
 
elinkeinot: 26% työvoimasta on teollisuuden ja 19% tieteen ja tutkimuksen palveluksessa. Suurimmat tehtaat: terästehdas Serp i Molot, valimo Stankolit, Sergo Ordzhonikidzelle nimetty konepaja, Lihatshevin autotehdas (ZIL) ja Dynamo- sähkökojetehdas. Lisäksi on laajaa kemian-, tekstiili-, elintarvike-, rakennusaine-, kumi- ja graafista teollisuutta sekä öljynjalostamo.
 
historiaa: Moskova mainitaan ensi kerran 1147. Kaupungin kautta kulki kauppateitä ja se alkoi vaurastua 1200-luvulla. 1328 siitä tuli itsenäinen suuriruhtinaskunta ja samoihin aikoihin Venäjän hengellinen keskus sekä Iivana III aikana 1480 valtakunnan pääkaupunki. Tataarit valloittivat Moskovan Iivana IV Julman aikana 1571 ja tulipalot tuhosivat sitä aika ajoin. Puolalaiset sekä ruotsalainen Jakob de la Gardie (Laiska-Jaakko) suurelta osin suomalaisista koostuvine joukkoineen valloittivat Moskovan 1610 ja hävittivät sitä. 1600-luvun lopulla asukkaita oli 200.000, mutta Pietari I:n tehtyä Pietarista 1712 pääkaupungin asukasluku aleni 150.000:een. Kasvua haittasivat myös 1739 ja 1748 sattuneet tulipalot sekä Napoleonin "kuukauden valtakausi" 1812 ja samanaikainen tulipalo. Palon jälkeen kaupunki rakennettiin uudelleen ja se sai länsieurooppa­laisemman ilmeen. 1830-luvulla alkoi elinkeinoelämä vilkastua. Tsaarinajan viimeisinä vuosikymmeninä Moskova jäi kuitenkin merkityksessä Pietarista jälkeen, kunnes se bolshevikkihallituksen toimesta julistettiin 1918 jälleen pääkaupungiksi. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot etenivät lähes Moskovan esikaupunkeihin asti, mutta eivät pystyneet valtaamaan itse kaupunkia.
 
Hallinto: Kaupungin lainsäädännöllisenä hallintoelimenä on neljäksi vuodeksi kerrallaan vaaleilla valittava kaupunginduuma. Duumaan valitaan 35 edustajaa.
 
Toimeenpanovalta: Toimeenpanovallan ylimpänä elimenä on Moskovan pormestarinvirasto (Merija Moskvy). Kaupunginjohtaja l. pormestari valitaan yleisillä vaaleilla virkaansa ja tällä hetkellä pormestarina on Juri Mihailovitsh Luzhkov. Pormestari tai varapormestari toimii Moskovan hallituksen puheenjohtajana. Hallituksessa on pormestarin lisäksi 4 ensimmäistä varapääministeriä, 5 varapääministeriä, 8 ministeriä, kaikki 10 prefektiä (kts. alempana) sekä pormestarinviraston edustaja. Hallitus kokoontuu tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran viikossa.
Kaupungin paikallishallintoa varten on muodostettu 10 hallintopiiriä, joiden johdossa on prefekti ja hänen alaisuudessaan prefektuuri eli piirihallintovirasto. Moskovan pormestari nimittää prefektin ja varaprefektin. Prefekti kuuluu virkansa puolesta Moskovan hallitukseen täysivaltaisena jäsenenä. Alimpana hallintoyksikkönä ovat kunnallispiirit (raion), jotka kuuluvat hallintopiireihin. Kunnallispiirejä on Moskovassa 128. Kunnallispiirien hallinnollisena johtajana on aliprefekti eli suprefekt, jonka nimittää ao. hallintopiirin prefekti.