Venäjän luonto

Venäjän Federaation alueella sijaitsee yli 200.000 järveä ja virtaa lähes 120.000 jokea. Suurimmat järvet ovat Kaspianmeri, Baikal, Laatokka ja Ääninen. Suurimmat joet Venäjällä ovat Lena, Irtysh, Jenisei, Ob, Volga ja Amur.
 
Kasvillisuus vaihtelee vyöhykkeittäin. Kaspian painanteen aavikkokasvillisuus vaihtuu pohjoisessa ja lännessä heinä- ja metsäaroksi. Keski- ja Länsi-Venäjällä on lehti- ja sekametsiä, ja pohjoisessa leviää laaja havumetsävyöhyke, taiga. Jäämeren rannikot ovat tundran peitossa.
 
Venäjän Federaatioon kuuluu myös 300 kilometrin pituudelta Mustanmeren rannikkoa, jossa vallitsee subtrooppinen ilmasto. Lunta sataa vain muutamana päivänä vuodessa. Lumi sulaa miltei välittömästi alueella kasvavien magnolia- ja mandariinpuiden sekä teepensaiden lehdiltä. Mustanmeren rannikko muodostaa valtavan kylpylä- ja lomakotivyöhykkeen, jonka keskuspaikkana on Sotshi.
 
Mustanmeren kylpylävyöhykettä reunustavat toiselta puolen Kaukasuksen pohjoisrinteet. Seutu ei ole varsinaista vuoristoa, vaan pikemminkin vuorille johtavia rinteitä ja aroa. Täällä Kubanin hedelmällisillä tasangoilla kukkivat keväisin hedelmätarhat. Kubanin vehnä on erittäin runsassatoista ja auringonkukka hyvin öljypitoista. Kubanissa viljellään myös riisiä ja sokerijuurikasta ja kukkuloiden rinteet ovat täynnä viiniviljelmiä.
 
Suurin osa Euroopan puoleista venäjää kuuluu laajaan Itä-Euroopan tasankoon, jolta kohoaa useita yli 200 m korkeita ylänköjä, mm. Keski-Venäjän ja Volgan ylängöt, Timanin selänne sekä laulussa ylistetyt Valdain kukkulat. Euroopan puoleista Venäjää peittävät paksut sedimenttikivikerrokset ja peruskallio on näkyvissä vain luoteessa Fennoskandiassa ja pohjoisessa Timanin selänteellä. Euroopan puoleisen Venäjän kaakkoisnurkassa sijaitsee 28 m merenpinnan alapuolelle ulottuva Kaspianmeren painanne. Pohjoisessa ja luoteessa on mannerjäätikön aiheuttamia pinnanmuotoja harjuineen ja moreeneineen. Kuolan niemimaalla korkeimmat tunturit kohoavat yli 1000 metriin (Hiipinä - 1.191 m).